Keskiviikko 10.8.05
Yöllä vähän satoi, mutta aamulla saatiin teltta pakattua kuivana ja keiteltyä puurot ja sumpit trangialla. Päivä meni aika pitkälti köpötellessä auringossa kohti fjällstationia. Väkeä oli reitillä senverta paljon että väkisinpirteä "hejittely" alkoi jo melkein kyllästyttää.

Illansuussa saavuimme tunturiasemalle. Se olikin aika yllättävä paikka. Alueeseen kuului pieni tunturihotelli ravintoloineen ja kauppoineen, aulan seinällä oli paljon esittelyitä aseman tarjoamista ohjelmista, opetuspalveluista ja kursseista. Tunturihotellin lisäksi oli ilmeisesti muutamia vuorkramökkejä.
Kuitenkin kaikista hauskin ja suomalaiseen askeettiseen vaeltamiseen tottuneelle ihmeellisin rakennus oli servicehus, josta löyti saunat, suihkut, kuivaushuoneet, välinevuokraamon ja itsepalvelukeittiön ruokailutiloineen. Nyt selvisi miksi kaikki vastaantulevat ihmiset olivat niin pirteitä ja freshin oloisia. Näin aloimme pikkuhiljaa tutustua ruottalaiseen mukavuusretkeilyyn. Ainakin paikka näytti vetävän nuoria paremmin kun suomalainen versio.

Näkemästämme häkeltyneenä ostimme respasta liikoja miettimättä kahden päivän palvelulipukkeet. Hintaansa nähden ehdimme niitä aika vähän käyttämään (120ruunua kipale). Rauhallisuutta kaipaavina etsimme teltallemme hyvän (ainakin ensisilmäyksellä) paikan kauempaa. Paikka olikin erittäin kaunis. Näkymät laaksoon ja vuorille toivat mieleen taru sormustenherrasta -leffan. Ensimmäinen ilta menikin pitkälti niitä tuijotellessa ja teltan edessä pönöttäessä. Sopiva tuulenvire piti öttiäisetkin loitolla.